Olemme parhaillaan tekemässä ServiceD -hankkeen haastatteluita, jossa selvitetään muotoilun ja siihen liittyvien alojen osaamisen evoluutiota. Samalla ennakoimme lähitulevaisuuden näkökulmasta osaamisen kehityssuuntia ja uusia osaamisvaatimuksia.
Haastattelut ovat jo nyt suuresti rikastuttaneet ajatteluani. Esimerkiksi tapaamiseni palvelumuotoilija Markku Nurmisen kanssa oli mielenkiintoinen. Konseptisuunnittelua kuvatessaan Markku kertoi, että kaikista tärkein konseptisuunnittelun lähestymistapa on pyrkiä pohtimaan asiakkaan kanssa oikeita kysymyksiä. Onko ongelma, jonka parissa asiakas parhaillaan painii ollenkaan relevantti?
Markku kertoi konseptisuunnittelusta valaisevan esimerkin. Asiakas kysyy osana palveluprosessin kehittämistä suunnittelutiimiltä, että millainen silta joen yli tulisi rakentaa? Mikä onkaan se ongelma, jota asiakas on tässä ratkaisemassa? Joen toiselle puolelle pääseminen? Tällöinhän kysymykseen voisi tulla myös tunneli. Voisiko tehtaan rakentaa myös johonkin muualle kuin joen toiselle puolelle? Mihin uutta tehdasta tarvitaan? Miten yhtiön tuote- ja palvelurepertuaari on muuttumassa sekä osaaminen kehittymässä? Yllättävän usein ongelma, johon asiakas on suunnittelutoimistolta ratkaisua hakemassa perustuu vääriin kysymyksiin. Oikeiden kysymysten etsiminen on konseptisuunnittelun ytimessä.
Oikeiden kysymysten etsiminen ei tietystikään liity vain muotoiluun. Minkä tahansa alan osaamisen tai opetuksen kehittämisessä oikeat kysymykset ovat tärkeitä.
Konseptisuunnitteluun liittyvään osaamisen kehittäminen taas on ajatellun kehittämistä. Itselleni tärkeitä ajattelun kehittämistä kiihdyttäneitä opintoja ovat olleet estetiikan ja filosofian luennot ja niihin liittyneet hienot keskustelut. Kyseenalaistamisen taito on on kenties tärkein koulutustaustaani liittyvä oppi, jonka olen saanut.
Muotoilun opetuksen ja osaamisen kehittämisessä monialainen kokonaisuuksien hallinta, kyseenalaistemisen taito ja oikeiden kysymysten esittäminen ovat keskeisiä näkökulmia. Palvelumuotoilu on luonteeltaan immateriaalista, siksi ajattelun kehittämisen tulisi olla keskiössä.
Kuvassa Markku Nurminen.
Avainsanat: ajattelun kehittäminen, Oikeiden kysymysten hahmottaminen, palvelumuotoilu
