Avainsanaan ‘Tulevaisuuden ammattiryhmät’ liitetyt artikkelit

Service design koulutus

kesäkuu 10, 2010

LAMK:illa ja Tallinnan yliopistolla on kaynnissa yhteinen Service designin koulutuksen kehittamiseen tahtaava EAKR hanke ServiceD (www.servicedesign.tv). Hankkeessa on tarkoitus kehittaa monialaisesti service designin ja siihen liittyvan osaamisen evoluution ymmarrysta, tuottaa uutta osaamista alan yrityksille seka suunnitella ja toteuttaa alan koulutusta LAMKissa.   Olemme Jari Koskisen kanssa hankkeessa keskeisesti mukana.

Service design on hyva esimerkki uudesta ammattialasta, johon aiemmin ei ole juurikaan ollut koulutusta tarjolla, mutta johon nyt tyomarkkinoiden paineen vuoksi ollaan suunnittelemassa kokonaista koulutusohjelmaa. Service design on myos hyva esimerkki ammattialasta, joka kuuluu kovassa nousussa olevien soveltavien ammattialojen joukkoon (ks. aiempi blogini tulevaisuuden ammattiryhmista). Service designeri toimii mm. tila-, tuote ja markkinointisuunnittelun, arkkitehtuurin, palvelun tarjoajien, alihankkijoiden, kaytannon toteutuksen ja asiakkaiden tarpeiden solmukohdassa designerina tai raatalina, joka saa palvelukokonaisuuden istumaan asiakkaan kulloisiinkin tarpeisiin.

Tulevaisuuden ammatit

toukokuu 1, 2009
Ammatillisessa koulutuksessa tulisi huomioida tulevaisuuden osaamistarpeet

Ammatillisessa koulutuksessa tulisi huomioida tulevaisuuden osaamistarpeet

Elinkeinoelämän keskusliiton Tulevaisuusluotain-hankkeessa (2002-2006)ennakoitiin suomalaisen työelämän tulevia koulutus- ja osaamistarpeita. Yksi hankkeen keskeisistä tuloksista oli työelämän asiantuntijuusalueiden muutos. Kun aikaisemmin asiantuntijuusalueet jakautuivat koulutuksen tason mukaan (yliopisto-opisto-ammattikoulu), työn luonteen (suunnittelija/johtaja, toimihenkilö/sihteeri, työntekijä/alainen), sekä koulutustaustan mukaan (insinööri, humanisti, ekonomi), tulevaisuudessa asiantuntijuusalueiden jakoperusta on erilainen. Tähän muutokseen on kaksi perussyytä. Ensimmäinen syy on yleinen koulutustason ja yleissivistystason nousu ja toinen on asiantuntijuuden ja työyhteisöjen muuttuminen tiimeistä verkostoiksi.

Verkostomaisessa työyhteisössä korostuu kolmen tyyppisen osaamisen tarve. Verkostossa on oltava: i) Tekijöitä, jotka toimivat asiakasrajapinnassa ja vastaavat työn toteuttamisesta. ii) Soveltajia, jotka koordinoivat verkoston toimintaa, rakentavat joustavat alihankintaketjut ja yhteistyökuviot sekä toimivat välittäjänä asiakkaan ja  yhteistyökumppanien välissä. iii) Näkijöitä, jotka kykenevät hahmottamaan holistisesti (kokonaisvaltaisesti) koko ongelmakentän luonteen, kykenevät hahmottamaan täysin uudenlaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia ja kykenevät luomaan ja kehittämään uudenalaista liiketoimintaa ja teknologiaa.  Toisin sanoen kaikista työyhteisöistä tulisi löytyä kaikkien edellämainittujen asiantuntijuusalueiden osaajia.

Jako tekijöihin, soveltajiin ja näkijöihin poikkeaa keskeisesti nykyisin käytetyistä asiantuntijuusaluejaoista sikäli, että kaikissa kolmeessa alueessa tarvitaan yhtälailla akateemista/teoreettistaosaamista, käytännön osaamista, suunnittelu/koordinaatioosaamista, insinööri/humanisti/kaupallistaosaamista sekä työnjohdollista osaamista – tosin visionäärinen osaaminen korostuu näkijöissä, koordinaatio soveltajissa ja käytännön osaaminen tekijöissä.

Vuonna 2030 ammattien sisältö ja ammattiryhmien välinen työnjako tulee olemaan hyvin erilaista kuin tänä päivänä.  Nyt koulutaipaleensa aloittava 7-vuotias lapsi tulee vuonna 2030 olemaan ehkä juuri ammatilliset opintonsa päättänyt 28-vuotias uusi työntekijä. Ammatillisen koulutuksen jota nyt suunnitellaan tulee tähdätä siihen, että kun kyseinen henkilö jonain päivänä siirtyy täysipainoisesti työelämään, hänellä on työelämän edellyttämät komptenssit hallussa. Nykyinen joustamaton, historiaan perustuva ja liian usein oppilaitoksen ehdoilla toteutettu koulutus ei välttämättä vastaa juuri lainkaan tulevaisuuden uusiin osaamishaasteisiin. Siksi koulutuksessa tulisi huomioida huomattavasti nykyistä rohkeammin ja ennakkoluulottomammin tulevaisuuden todennäköinen, mutta myös mahdollinen kehitys.


Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.