Kiinan kielen merkitys tulevaisuudessa

Jatkan eilen aloittamaani teemaa kielten roolin ja aseman muuttumisesta. Käsittelin jo Kiinan nousua suurvallaksi ja sen merkitystä maailman valtapolitiikkaan, arvoihin ja talouden painopisteen siirtymiseen. Kuten todettua Kiina ohittaa Yhdysvallat kaikilla aloilla vuoteen 2050 mennessä ellei tapahdu jotain täysin yllättävää romahdusta. Aasiasta on tulossa maailman johtava keskus, jossa asiat suunnitellaan, toteutetaan ja rahoitetaan. Jorma Ollila totesi jo vuosia sitten, että tulevaisuudessa IT-puolelta valmistuvan insinöörin on muutettava Kiinaan, jos haluaa olla mukana alan kehityksessä.
     Kiinassa työskentelee tiettävästi jo yli miljoona insinööriä, jotka ovat saaneet alalle hyvän koulutuksen. Suomessa vastaava luku on joitankin kymmeniä tuhansia. Kiinan ja myos Intian valtava massa määrää väistämättä tahdin IT-puolella. Ja aasialaiset eivät vain tyydy pysymään omalla alueellaan ja puuhastele omilla kotimarkkinoillaan jättäen meidät rauhaan, kuten jotkut ehkä toivoisivat. Paitsi, että he määräävät tahdin johtavan talousalueena, kiinalaiset miehittävät myos tekniset alat ns. vanhan rahan maissa. Vierailin USA:ssa muuta vuosi takaperin ja tapasin silloisen apulaisopetusministerin, joka kertoi, että hänen tyttärensä aloitti juuri opintonsa suuressa teknisessä yliopistossa. Tyttären lisäksi opintonsa aloitti vain yksi toinen amerikkalaista syntyperaa oleva opiskelija. Kaikki muut olivat aasialaisia, lähinnä kiinalaisia ja intialalaisia.
     Toinen syy kiinan kielen aseman nousuun loytyy sen merkityksestä tieteelle. Saksa oli maailman johtava maa tieteessä ennen toista maailmansotaa. Saksan kieli oli tieteenkieli. Sitä piti osata jos halusi toimia alalla. Sodan jälkeen liittolaisten johtomaa USA otti tieteen ja talouden  johtopaikan ja englannista tuli tieteenkieli. Tässä vaiheessa Suomessakin havahduttiin englannin kielen merkitykseen ja pikku hiljaa aloitettiin englanninkin opetus myos Suomen oppikouluissa. Ei tarvitse olla suuri ennustaja, jos toteaa, etta englannin asema tieteenkielenä tulee uhatuksi tulevien vuosikymmenien aikana. Tarvitaan vain pieni käännos, joka pudottaa USA:n asemaa.
     Kolmas syy miksi Kiinan kielelle voidaan ennakoida loistavaa tulevaisuutta on yllätys yllätys sen merkkijärjestelmässä. Yksi merkki vastaa yhtä sanaa. Minkä tahansa kielen lauseet voidaan kirjoittaa suoraan kiinan kielelle. Ei oikeastaan tarvita kääntämistä. Sen merkkijärjestelmä on ylivoimainnen myos tehokkuudessaan. Yhdellä rivillä tekstiä voidaan ilmaista valtavasti asioita.  Ainoa ongelma on, että merkkijärjestelmän oppiminen vie 5-7-vuotta. Kaukaa viisaana mandariinin opiskelu kannattaisi aloittaa siis mahdollisimman pian.

Kieltenopiskelun tärkeydestä

Asuttuani nyt vajaan pari kuukautta täällä Singaporessa olen tullut todella huomanneeksi miten paljon täällä panostetaan vieraiden kielten opiskeluun. 70% maan väestostä on joko mandariinin tai cantonin kiinaa äidinkielenään puhuvia ja loput puhuvat joitan muita kieliä. Englanti on kuitenkin maan virallinen ykkoskieli, mitä periaatteessa kaikkien tulee osata. Kaikki kouluopetus on englanniksi, paitsi tietenkin vieraiden kielten opetus. Mandariinin opetus kakkoskielenä aloitetaan mitä tahansa kieltä puhuville  jo päivakodissa. Lisäksi on usein mahdollista opiskella maleyta, cantonia tai tamilia.
   Hong Kongista muuttanut naapurini 5-vuotias poika puhuu jo englantia, mandariinia ja cantonia. Itse puhun vain suomea, englantia, vähän pakkoruotsia ja alkeita muutamista kielista. Täällä sanotaan, että ulkomaalainen päivakoti-ikäinen lapsi omaksuu helposti parissa vuodessa pari uutta kieltä. Mandariini on täälla itsestäänselvyys, joka pitää hallita niin kuin englanti. Olen vasta nyt pikkuhiljaa käsittamassa mandariinin merkityksen. Kiina on jo nyt EU:takin mahtavampi globaali voima. Viimeistään 2050-vuoteen mennessä se ohittaa yhdysvallat kaikilla aloilla ellei yllattavää romahdusta tapahdu. Uudet talousmahdit ottavat nopeassa tahdissa maailman talouden johtoasemaa, joka heijastuu kaikkeen kansainvaliseen politiikkaan. Kiinasta on tulossa suurvalta – oikeasti! Ja vielä meidan elinaikana. Nyt koulutaipaleensa aloittavat lapset tulevat siirtymään työelään, jossa on kaksi kielta, jotka täytyy hallita, jos toimii kv-tehtavissa. Englanti ja mandariini.
  Olen parasta aikaa itse laittamassa lapsiani Singaporelaiseen päiväkotiin – tosin vain muutamaksi kuukaudeksi. Jos lapset olisivat täälla koko vuoden laittaisin heidät muiden mukana opiskelemaan mandariinia. Toinen asia minkä takia en voi laittaa heita opiskelemaan mandariinia on se, että vaikka he oppisivatkin nyt kielen, niin Suomessa ei olisi mitään paikkoja / kerhoja, joissa kieltä voisi pitää yllä. Jo opittu kieli katoaisi parissa vuodessa. JA TAMA ON TODELLINEN ONGELMA Suomen ja suomalaisten tulevan kilpailukyvyn kannalta. Meillä on käytannossä mahdotonta opiskella tai pitää ylla kielitaitoa kielessä, joka on useilla aloilla lähes ”pakko” hallita 30-40-vuoden kuluttua. Jos kielipolitiikassamme ei tehdä nyt nopeasti muutosta, menettavät nykyiset ja erityisesti tulevat nuoremme kilpailuasemansa suhteessa Aasialaisiin tyoelämän kilpailijoihinsa. KV-kokemuksensa, hyvan sijaintinsa ja hyvan koulutuksensa lisäksi aasialaiset tulevat puhumaan 2-4 maailman johtavaa kieltä ja osaavat niiden kirjoitusjärjestelmät. Laajasta näkokulmasta katsottuna meillä panostetaan muutamien ”kuihtuvien heimojen” kieliin kulttuurisyistä. Ainakaan ei voida sanoa, että pienten euroopplaisten kielien asema tulisi mitenkään vahvistumaan tulevaisuudessa.
    Vaikka tämä voi tuntua vähän vieraalta ajatukselta niin meidän tulisi perustaa ympäri Suomea aluksi ainakin muutamia päiväkoteja, joissa opetataan sekä englantia että mandariinia. Koulussa molempien kielien tulisi olla tavalla tai toisella osa opetussunnitelmaa ensimmäisestä luokasta lähtien seuraavien vuosien aikana. Minusta on hyvin outo ajatus, että meillä englantia aletaan opettaa vasta kolmannesta luokasta lähtien, mutta esimerkiksi uskontoa opetetaan jo ensimmaäsestä luokasta lähtien. Kenen etua tämä palvelee?